Varpu ja Saga. Kaksi, noin 16-vuotiasta nuorta jossain päin Suomea, ovat juuri päässeet peruskoulusta. Varpulla on suunnitelmat suuret. Tai oli. Hän olisi halunnut päästä mahdollisimman kauas kotikylästään, joka on alkanut ahdistamaan häntä. Hänen toiveensa päästä kesätöihin muualle kariutuivat, mutta ehkä lukio löytyy muualta. Varpu on se luokan hiljaisempi, syrjäänvetäytyvämpi tyttö. Häntä kuvaa kirjan osuus Matalapaine.
Saga on Korkeapaine. Aina
ollut suosittu ja pidetty luokkalaisten keskuudessa. Hän on ollut aina varma
itsestään ja jollain tapaa tuntenut oman tiensä, ja mihin se on viemässä. Hän
kuitenkin haikailee aivan toisenlaisten asioiden ja ominaisuuksien perään kuin
antaa ymmärtää ulospäin.
Tuona päättäjäispäivänä
tilanne kääntyy täysin päälaelleen, kun suosittu tyttö jää rannalle yksinäisen
kanssa. Siitä alkaa molempien tyttöjen tutkimusmatka, niin toisiinsa
tutustumisessa (monessakin mielessä) ja itseensä. Salaisuudet ja merkitykset,
etenkin omien nimien takana, ovat varsin merkittävässä asemassa molempien
elämässä ja näitä ihmetellään, kauhistellaan, pakoillaan ja ihmetellään. Voiko
tuntea kiintymystä ja samalla pitää kiinni pelosta? Tai päinvastoin?
Simukka on jo pitkään kirjoittanut
nuorille ja nuorille aikuisille hyvin monista aiheista, ja tämä uusinkaan ei siinä
mielessä jätä kylmäksi. Kirja käsittelee seksuaalista kiintymystä ja läheisyyden
kaipuuta varsin avoimesti ja suorasanaisesti, mutta kuitenkin pitäen mielessä
sen, että kyseessä on orastava ihastuminen. Samaan aikaan kirjan sivuilla häivähtää
kuoleman ja kuolemisen tuottamaa pelkoa sekä jännitettä.
En ole aivan yhtä mieltä
siitä, miten suoraan ja jopa estottomasti kirjassa on kuvattu tietyt kohtaukset.
Tämä toisaalta voi aiheuttaa vain sen, että kirjaa ei kannata lukea julkisella
paikalla, etenkään, jos olet miespuolinen. Päähenkilöiden näin voimakas vastakohtaisuus,
kuin yö ja päivä -sanonta tulee mieleen, voi myös olla omiaan aiheuttamaan
kitkaa lukijassa. Toisaalta tämänkaltainen vastakkainasettelu voi toimia paljon
voimakkaampana vetovoimana kuin mikään muu.
Kirja on todella kompakti
kokonaisuus ja sen saa halutessaan luettua alle päivässä. Itseltä meni pari
päivää, lähinnä sen vuoksi, että olin liikenteessä aloittaessani lukemisen ja toisaalta
halusin tutkia hieman tarkemmin omia aatoksiani lukukokemustani kohtaan. Samaan
aikaan voin sanoa, etten ole kovin moneen kääntökirjaan törmännyt ja järjestely
toimii todella hyvin Simukan uuden kirjan kanssa. Edelleen, kirja on todella
voimakkaasti tunnelatautunut, mikä on hyvin tyypillistä nuorten ja nuorten aikuisten
kirjoille, mutta tässä kohden se ei haitannut kuin ehkä aivan vähän em. syistä
johtuen.
Loppujen lopuksi lukukokemus
on jättänyt hyvän tunteen ja palaan luultavasti tämäkin kirjan pariin
myöhemmin. Samaan hengenvetoon täytyy mainita siitä, miten kirja pystyy
tekemään täydellisen u-käännöksen. Aloitin nimittäin lukemaan kirjaa siltä
puolelta, jossa seksuaalinen intensiteetti oli voimakkaampaa ja kuten mainittua,
se häiritsi hiukan. Etenemisen myötä tämäkin käsitykseni ja ennakko-oletukseni
jouti romukoppaan.
Hyvä teos, joka ansaitsee
varmasti paikkansa myös muiden lukijoiden sydämissä sekä kirjalajin joukossa!
Annan tälle kirjalle ☆☆☆½
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti