Kotimme on tulessa on tarina Greta Thunbergistä, tytöstä, joka nousi uutisotsikoihin muutama vuosi sitten. Ensin ilmastolakkoilullaan, joka kärjistyi hyvin nopeasti perjantailakoiksi. Termi "Skolstrejk för klimatet", vapaasti käännettynä, "koululakko ilmaston hyväksi" yleistyi valtavaa vauhtia ja ennen pitkää monet lapset ja nuoret ympäri maailmaa olivat yhtyneet lakkoiluun. Tarinan huipentuma on kenties siinä, miten Greta pääsi puhumaan ensin Maailman talousfoorumin eteen ja myöhemmin vielä YK:n kokouksessa.
Tämä on toinen Greta Thunberg-aiheinen kirja, ja vieläpä lastenkirja, jonka olen lukenut. Ja vaikka sivuja tässäkään teoksessa ei ole runsaasti, niin olen hieman pettynyt sen sisältöön. Jälleen kerran. Siinä missä edellinen kirja, Gretan tarina, on enemmän suunnattu vanhemmille lukijoille, on "Kotimme on tulessa" kuvakirjan kohdeyleisö aivan liian pientä kyetäkseen ymmärtämään kirjassa esitettyjä asioita. Pohdin myös, mikä on yksiselitteisesti tämän kirjan tarkoitus. Miksi se on olemassa? Nimittäin ainut vastaus, mikä mieleeni tulee, on se, että ilmastopaniikkia on tarkoitus levittää myös aivan kaikkein nuorimpien joukkoon.
Tästä pitää mielestäni huolen kirjan kuvitus, joka on värimaailmaltaan ja tyyliltään varsin synkkää. Suurimmassa osassa kuvista, ainoa, johon on keskitytty on Greta. Muut ihmiset on jätetty harmaiksi ja kasvottomiksi. Tämä voi omasta puolestaan viestiä monenlaisia asioita, mutta mieluummin konsultoisin lastenpsykiatria näissä seikoissa.
Toisaalta, tämä kirja osoittaa uudelleen sen suuren voiman, mikä yhteisellä tavoitteella tai päämäärällä on. Miten helposti oikeastaan on mahdollista saada suuri joukko ihmisiä yhteisen aatteen taa. Kirjassa tunnutaan korostavan sitä, miten Greta on rohkea jättäessään koulupäiviä väliin lakkoillakseen ilmaston vuoksi. Onko tämä oikea tie saavuttaa todellisia ja merkittäviä tuloksia ilmaston hyväksi, on kysymys erikseen. Mielipiteeni kuitenkin on, että tämän kirjan lukeminen missään ympäristössä, jossa on alle kouluikäisiä lapsia, on suorastaan vaarallista heille. Laajentaisin toisaalta väitteeni koskettamaan myös alakouluikäisiä.
Annan tälle kirjalle ☆☆
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti